Vaikeiden kysymysten elokuvailtama
Hyvä elokuva lumoaa ja muuttaa ihmistä. Se on taiteellinen, arvaamaton ja henkeäsalpaava. Miten elokuva vaikuttaa ihmiseen, jolla on vahva eläinoikeusaate? Kestääkö hän splattereiden veriset kohtaukset, ihmisiin ja muihin eläimiin kohdistuvan väkivallan tai illalliskohtaukset, joissa mässäillään eläinperäisillä tuotteilla?
Vegaaniliittolaiset kokoontuvat eräänä helmikuisena keskiviikkona elokuvailtaan Tampereella ja yrittävät saada selvyyttä näihin vaikeisiin kysymyksiin. Järjestön tapojen mukaisesti iltamaan tuodaan mieletön kasa herkkuja ja naposteltavaa. Ainakaan nälkäisenä täältä ei tarvitse lähteä takaisin kotiin. Lautasille kasataan piirakkaa, leivoksia, sipsejä, hedelmiä ja juotavaa, ja elokuva voi alkaa.
Katsottavaksi on valittu vuonna 2014 ilmestynyt yhdysvaltalainen Darren Aronofskyn ohjaama elokuva Noah. Russell Crowen esiintyminen pääosassa jakaa katsojien mielipiteet, ja matalien odotusten vuoksi ehdotetaan jopa elokuvan vaihtamista. Elokuvan loppuessa ketään ei kaduta.
Noah viittaa Raamatun Nooaan, joka saa tehtäväkseen rakentaa arkin. Elokuva käsittelee löyhästi myös eläinten oikeuksia. Noah perheineen arvostaa sitä vähäistä luontoa, mikä on jäljellä ihmisten tuhoamassa maailmassa. Eläimiä ei ole enää paljon, ja Noah päättää jumalansa avustuksella pelastaa viimeiset olemassa olevat eläimet jättäen pahuuden tuhoamat ihmiset vedenpaisumuksen armoille. Eläimet ansaitsevat pelastuksen, koska niiden käyttäytyminen ei ole muuttunut paratiisista karkotuksen jälkeen, toisin kuin ihmisten.
Kasvissyönti ja elämän raadollisuus ovat suhteellisen suuressa osassa elokuvan teemoissa. Noah ja hänen perheenjäsenensä ovat kasvissyöjiä, eivätkä he ymmärrä muiden ihmisten halua tuhota eläimiä ja luontoa ympäriltään. Kuitenkin myös heidän perheessään on ongelmia ja painiskelua omien päätösten oikeudenmukaisuudesta. Noahissa on raakojakin kohtauksia, joissa näytetään eläimiin kohdistuvaa väkivaltaa. Sen vuoksi elokuva ei sovi herkimmille katsojille. Se on synkkä mutta samalla kaunis.
Kuten kaikilla ihmisryhmillä, myös eläinoikeusaatteen omaavilla on erilaisia mieltymyksiä. Toiset nauttivat kauhuelokuvien jännityksestä, toiset romanttisista tarinoista. Myös eläinoikeusaatetta kantavista elokuvista voi olla montaa mieltä. Toiset haluavat lähestyä aihetta hienovaraisesti, kun taas toiset haluavat tuoda valkokankaalle suorat faktat teurastamoilta ja tehotuotantofarmeilta.
Yhden elokuvaillan perusteella ei kysymyksiin voikaan vastata. Elokuvaan uppoudutaan, ja jokainen reagoi kohtauksiin omalla tavallaan. Toiset laittavat silmät kiinni raaimpien kohtauksien kohdalla, toiset keskittyvät tarkkailemaan pienimpiäkin yksityiskohtia. Kaikki näkemykset ja mieltymykset ovat yhtälailla oikeassa ja samanarvoisia. Näissäkin aiheissa päätöksen hyvästä elokuvasta tekee katsoja itse, ei kukaan muu. Itse suosittelen tätä elokuvaa kaikille.
