Gluteenitonta seitania, kiitos!
Kun ruokavalioon liitetään allergia tai keliakia, alkaa tavallinen veganismi näyttää ihmeellisen helpolta. Rakel Halmesvaara on onnistunut yhdistämään kaksi haastavaa – vegaaniuden ja gluteenittomuuden.
Rakel Halmesvaaran lempiruoka on ananas-herkkusienipitsa. Tämä suosikki on säilynyt vuodesta toiseen, vaikka resepti on kokenut kovia. Kun Rakel jätti viisi vuotta sitten ruokavaliostaan pois kaikki eläinkunnantuotteet, vaihtui juusto vegaaniseen versioon. Kun ruokavaliosta tuli lisäksi gluteeniton, piti pohja ruveta leipomaan gluteenittomasta jauhosta.
– Olin aluksi ihan hukassa eri jauhotyyppien kanssa. Samalla tavalla kuin silloin, kun ryhdyin vegaaniksi ja piti opetella ruoanlaitto ja leipominen uudestaan, niin nyt piti opetella taas ihan alusta asti, miten se hyvä taikina syntyykään, Rakel kertoo kivisestä alkutaipaleestaan.
Oikea yhdistelmä pitsataikinaan löytyi sitten ihan sattumalta, kun hän keksi muokata erästä foccaccioreseptiä. Se oli riemuvoitto.
– Seitania on välillä kova ikävä, ja välillä tekee mieli kunnon ruisleipää tai tosi hyvälaatuista maalaisvehnäleipää. Mutta kaikkeen tottuu, olen alkanut suhtautua pastaan ja leipään eri tavalla, ne eivät ole enää niin tärkeitä. Hiilareita pitää kuitenkin saada, ja syön nyt enemmän riisiä, polentaa ja myös kasviksia ja juureksia sellaisenaan, Rakel kertoo.
Suolisto saneli säännöt
Rakel Halmesvaara alkoi saada pari vuotta sitten suolisto-oireita. Niiden aiheuttajan löytäminen oli vaikeaa, sillä hänen suolensa tuntui ärtyvän kaikesta – viljoista, palkokasveista, sipulista, kaaleista, linsseistä. Jo mukavasti sujunut vegaanina olo muuttui kerralla hankalaksi, kun soijakin joutui pannaan.
Diagnoosiksi muotoutui ärtyneen suolen oireyhtymä. Oireet helpottivat, kun suolen antoi levätä vuoden kaikista niistä ruoka-aineista, joista se protestoi. Sen jälkeen alkoi hidas siedättäminen. Soija palasi lautaselle, kaikki gluteenipitoinen jäi pysyvästi pois.
– Minulla ei ole havaittu keliakiageeniä, mutta käytännössä elän kuin minulla olisi keliakia. Jos syön väärää ruokaa, en pysty menemään töihin voimakkaan vatsakivun vuoksi. Virallinen määritelmä on kuitenkin gluteeniallergia, Rakel kertoo.
Keliakia on sairaus, jossa viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine eli gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa. Terveyskirjaston mukaan keliakiasta kärsii noin pari prosenttia suomalaisista. Gluteenin heikosta sietokyvystä eli allergiasta kärsii vielä useampi.
– Nykyään on tosi yleistä, että ihmiset saavat gluteenista vatsaoireita. Ärtyneen suolen oireyhtymä on tosi yleinen, minulla melko pahanlaatuinen, Rakel kuvailee.
Seitanillekin on gluteeniton ohje
Gluteenittomien tuotteiden saatavuudelle on tapahtunut viime vuosina sama kuin vegaanisille: molemmista on tullut trendejä, joiden huumassa unohtuu toisinaan, että kaikille kyse ei ole muoti-ilmiöstä – jollekulle gluteenittomuus on todellinen sairaus ja vegaanisuus eettinen valinta.
Trendi on kuitenkin vaikuttanut erikoistuotteiden markkinoihin piristävästi ja siitä nauttivat sekä gluteenittomat että vegaanit. Vegaanisuuden ohella gluteenittomuus on alettu huomioida ravintoloissa, ja suurten kauppojen gluteenittomat hyllyt ovat jo monta metriä pitkiä.
Vaihtoehtojen lisääntyminen on tuonut myös hintoja alaspäin.
– Enää ei tarvitse maksaa kymmentä euroa leipäpussista, vaan neljä euroa riittää. Nyt riisin lisäksi esimerkiksi maissista on alettu tehdä pastaa ja muuta sellaista. Maissi on tosi edullinen raaka-aine ja siitä saa kaikkea, Rakel iloitsee.
Yksinasuvana hän pitää eikoistuotteiden hintoja kohtuullisina, mutta kauhistelee samalla, miten gluteenittomien perheiden varat riittävät leipä- ja pastapusseihin.
Ruokarajoitukset eivät tietenkään ainoastaan supista ruokavaliota, vaan pakottavat keksimään uusia luovia ratkaisuja. Voi olla että jopa seitan, jonka gluteenipitoisuus lähentelee sataa prosenttia, päätyy vielä takaisin Rakelin ruokapöytään.
– Löysin vähän aikaa sitten gluteenittoman seitanin ohjeen! Se tulee olemaan mielenkiintoinen kokeilu jossain vaiheessa, Rakel virnistää.
Ruoka-aineiden sopivuus opetellaan kantapään kautta
Rakel muistaa ulkoa itselleen sopivat tuotteet pakkausmerkintöineen. Eri termien ja määritelmien merkitykset itselleen hän on oppinut kokeilemalla.
– Esimerkiksi Oatlyn tuotteiden gluteenimäärän perusteella ne voisi luokitella vähägluteeniseksi, ei gluteenittomiksi. Minulle ei kuitenkaan ole tullut niistä oireita, hän mainitsee.
Tuotteiden sopivuus vaihteleekin yksilöllisesti. Koska yleispätevää nyrkkisääntöä ruokavalion koostamiselle on mahdoton sanoa, ei ole ihme, että moni hämmentyy kuullessaan Rakelin listan sopivista ja sopimattomista ruoka-aineista.
– Haluaisin ihmisten ymmärtävän, että näinkin voi elää. Opetteluun on mennyt paljon aikaa, mutta kun tämän oppii, niin arki muuttuu ihan tavalliseksi. Aluksi harmittaa se, mistä kaikesta joutuu luopumaan, mutta myöhemmin vain ohittaa sen, mitä ei voi syödä ja keskittyy siihen, mitä on, Rakel kertoo.
Apua, mitä gluteenittomalle vegaanille voi tarjota?!
Gluteenittomista tuotteista löytyy myös vegaanisia pullia ja keksejä. Tutki kaupan gluteeniton hylly!
Aamupalaksi sopii Yosa, soijajugurtti, gluteeniton leipä, maidoton margariini, vihannekset, mehu, tee ja kahvi.
Gluteenittomissa leivissä on vaihtoehtoja, itse leivottu on luksusta. Tärkeintä on, että leipää on mietitty, eikä vain kaivettu pakastimen pohjalta pakollisena pahana. Leivän päälle käyvät vihannekset ja vaikkapa Violifen juusto.
Gluteenittoman aamupuuron tai lisäkkeen saa muun muassa tattarista ja amarantista.
Monet tavalliset ruoat onnistuvat: makaronilaatikon voi taikoa gluteenittomasta pastasta, soijarouheesta ja soijakermasta.
