Kokkausta ja molekyylibiologiaa – Lotta Pelkonen valmistui ravitsemusterapeutiksi
Lotta Pelkonen sai keväällä terveystieteiden maisterin paperit. Hän on tiettävästi alansa kolmas vegaani Suomessa ja aikoo käyttää ravitsemusterapeutin pätevyyttään veganismin edistämiseksi.
Lotta Pelkonen puhuu tottuneesti vitamiineista ja hivenaineista, rasvahappotasapainosta ja kolesteroliarvoista. Hän tietää, mitkä ovat vegaanisen ruokavalion tutkitut terveyshyödyt ja toisaalta suurimmat haasteet kiireisessä arjessa. Suurimman osan ihmisten kysymyksistä hän on kuullut kymmeniä kertoja. Hänen pitämilleen luennoille on tungosta, sillä vegaaniravitsemuksen asiantuntijat ovat edelleen harvassa.
Lotta Pelkonen opiskeli Itä-Suomen yliopistossa kliinistä ravitsemustiedettä. Hän istui ensin Kuopiossa kolme vuotta alaan liittyvien perusopintojen luennoilla: lääketiedettä, luonnontieteitä, kieli- ja viestintäopintoja, elintarvike- ja ravitsemustiedettä. Sivuaineeksi hän valitsi psykologian.
Opintojen maisterivaiheessa neljäntenä ja viidentenä opiskeluvuonna päästiin viimein asian ytimeen eli siihen, mitä pitäisi syödä ja mitä jättää syömättä. Ravitsemustiede tutkii, millainen ruokavalio edistää terveyttä, ennaltaehkäisee sairauksia ja hoitaa niitä.
– Suomeksi sanottuna olen siis opiskellut kaikkea mahdollista ruoanvalmistuksesta solu- ja molekyylibiologiaan, sillä ravitsemustieteen ymmärtäminen vaatii todella laajaa tietopohjaa, Lotta tiivistää opintojensa sisältöä.
Ravitsemusterapeutilta kysytään kaikkea
Opintoihin kuuluvat kolme harjoittelua Lotta Pelkonen suoritti sairaalan ravintokeskuksessa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa eri kaupungeissa. Hän on lisäksi ehtinyt tehdä vapaaehtoistyötä Syömishäiriöliitossa ja Vegaaniliitossa.
Vegaaniliitossa hän toimii jo kolmatta vuotta ravitsemusvastaavana, mikä tarkoittaa kysymyksiin vastaamista sähköpostitse, luentojen pitämistä, tulevien projektien suunnittelua ja joskus myös kiivastakin näkemysten vaihtoa – vaikkapa nyt vitamiinien saantisuositusten määristä.
– Useimmiten minulle esitetyt kysymykset koskevat esimerkiksi jonkin erityisruokavalion kuten FODMAP-ruokavalion toteuttamista vegaanisesti, allergioita tai lasten vegaaniruokavaliota. Kysymyksiä tulee laidasta laitaan ja vastauksia pohtiessa pääsen kehittämään omaa ammattitaitoani, Lotta Pelkonen kuvailee.
Ravitsemuksen suhteen on Suomessa meneillään suuri murros. Valtion viralliset suositukset muuttuvat uusien tutkimustulosten myötä aina vähän kerrallaan.
– Haluan tehdä tulevaisuudessakin töitä veganismin parissa! Tärkeää työtä olisi etenkin yksilötapaamiset asiakkaiden kanssa sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja eri organisaatioiden keittiöhenkilökunnan kouluttaminen. Haaveeni on, että tulevaisuudessa vegaanisen ruokavalion terveysvaikutuksia osattaisiin hyödyntää myös perusterveydenhuollossa, Pelkonen kertoo.
Erityisruokavaliot mukana opinnoissa
Suomessa ei tällä hetkellä ole montaa ravitsemusterapeutiksi kouluttautunutta vegaania. Lotta Pelkonen tietää mainita itsensä lisäksi jo pidemmän aikaa alalla olleen Johanna Kaipiaisen sekä tällä hetkellä jatko-opintoja tekevän Hilla Martikaisen.
On tärkeää, että alalle hakeutuu myös vegaaneja, sillä erityisruokavalioihin paneutuminen nyansseja myöten on luonnollisesti opiskelijan oman aktiivisuuden varassa.
– Veganismia ja kasvissyöntiä käsiteltiin opinnoissa valitettavan vähän, mutta kuitenkin sen verran että kaikilla ravitsemusterapeuteilla pitäisi olla valmius antaa ravitsemusneuvontaa myös vegaaneille, Pelkonen tarkentaa. – Tieteen tukema yleinen käsitys on tällä hetkellä sellainen, että vegaaninen ruokavalio on terveellinen ja turvallinen valinta kaikissa elämänvaiheissa, ja tämä ohjaa myös ravitsemustieteen opiskelijoiden tästä aiheesta saamaa opetusta. Vegaanista ruokavaliota käsiteltiin opinnoissani samalla asenteella kuin muitakin erityisruokavalioita.
Eettisyys ei vaikuta ravitsemussuosituksiin
Lotta Pelkosen ensisijainen syy vegaaniuteen on eettisyys. Hän tiedostaa kuitenkin, että ravitsemustiede käsittelee ruokavaliota vain ravitsemuksen kannalta keskittyen terveyden edistämiseen sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon väestötasolla. Myös ravitsemussuositukset koostetaan tältä pohjalta.
– Oikein koostetun vegaaniruokavalion terveyttä edistäviä vaikutuksia ja ruokavalion soveltuvuutta ihmiselle ei kiistetä, mutta eettiset vakaumukset eivät ole opintojen sisältöä ohjaava tekijä, Pelkonen selittää.
Kuinka vegaaniruokavalio sitten koostetaan oikeaoppisesti ja vaatiiko se onnistuakseen vähintään perusopinnot ravitsemustieteestä?
– Ei se niin vaikeaa ole, mutta vegaaniksi ryhtyessä kannattaa tietysti käyttää jonkin verran aikaa esimerkiksi Vegaaniliiton sivuilla oleviin materiaaleihin tutustumiseen. Olen itse sitä mieltä, että vegaaniruokavalion noudattaminen on nyt helpompaa kuin koskaan aiemmin, sillä tietoa, vertaistukea ja hyviä vegaanisia elintarvikkeita on runsaasti saatavilla, Lotta Pelkonen rohkaisee.
Jos jokin ravitsemukseen liittyvä asia painaa mieltä, Lotta Pelkoselle saa laittaa tulemaan kysymyksiä osoitteeseen ravitsemus@vegaaniliitto.fi.
