Pandojen pitäminen vankeudessa ei ole niiden suojelua
Samaan aikaan kun Suomi on toipumassa Särkänniemen delfiinien aiheuttamasta kohusta, ollaan suomalaiseen eläinpuistoon tuomassa uusia lajeja. Ähtärin eläinpuisto valmistautuu historiansa suurimpaan hankkeeseen – Ähtäriin tuodaan Kiinasta jättiläispandapariskunta.
Pandojen on tarkoitus muuttaa eläinpuistoon ensi vuoden lopulla. Ne lainataan Kiinasta 10–15 vuoden sopimuksella, ja Ähtäri toivoo niiden lisääntyvän eläinpuistossa.
Vuonna 2008 maanjäristys tuhosi pandojen asuinalueita Kiinassa. Nyt Kiinan eläintarhoissa elää pandoja puutteellisissa oloissa, ja niitä pyritään siirtämään ulkomaille parempiin oloihin. Lopulta ne on tarkoitus palauttaa luontoon. Pandat eivät ole enää uhanalaisia, mutta uhka, että ne häviävät luonnosta pidemmällä aikavälillä, ei ole kadonnut.
Korkeasaari ei halunnut ottaa eläintarhaansa pandoja, sillä investointi olisi ollut liian iso. Suomen ilmasto ei ole luontainen pandoille, jotka joutuisivat viettämään paljon aikaa sisätiloissa. Ähtäriin pandoille rakennetaan sisätilat. Hanketta ei rahoiteta ulkopuolelta. Pandojen omistajuus säilyy Kiinassa ja pandoista tullaan maksamaan Kiinaan vuosittainen summa.
Ähtärin valintaa tuoda pandoja Suomeen on kritisoitu paljon. Lajinmukaisia olosuhteita on vaikea luoda sisätiloihin, eikä Suomessa kasva bambua, joka on pandan luontaista ravintoa, joten se joudutaan tuomaan ulkomailta. Suomessa lisääntyvillä pandoilla ei myöskään olisi suurta merkitystä lajin säilymisen kannalta.
Eläintarhoissa toiminta pyörii ihmisten ehdoilla. Eläinoikeusnäkökulmasta on kestämätön ajatus tuoda lajeja ihmisten viihdykkeeksi eläinpuistoon, jossa ne kohtaavat tilan ja virikkeiden puutteen lisäksi vieraan ilmaston. Eläintarhoja kritisoidaan eettisin perustein: Onko oikein kuljettaa eläimiä ympäri maailmaa ja onko oikein sulkea eläimiä häkkiin? Eläimille ei pystytä takaamaan luonnolliseen verrattavaa elintilaa tai mahdollisuutta muodostaa itse laumaansa tai vaihtaa sitä.
Mikään eläintarha ei ole ongelmaton, lajityypilliset tarpeet eivät täyty tarhoissa. Eläimistä hyötyminen rahallisesti tai eläinten vuokraaminen Ähtärin tapaan ei myöskään tue ajatusta eettisestä toiminnasta eläinten kannalta tai eläinten oikeuksista.
Eläinjärjestöt kampanjoivat pitkään Särkänniemen delfiinien puolesta. Kun delfiinit eivät enää tuottaneet rahaa, Särkänniemi halusi niistä nopeasti eroon. Särkänniemessä ei siis riittänyt yleisöä delfiineille – jää nähtäväksi mikä tulee olemaan pandojen kohtalo Suomessa. Särkänniemi sai paljon negatiivista palautetta avoimen tiedottamisen puutteesta. Myös Ähtärin eläinpuistoa on kritisoitu hankkeeseen liittyvien yksityiskohtien kertomatta jättämisestä esimerkiksi sen suhteen, kuinka paljon pandoista maksetaan.
Eläintarhoihin investoidaan paljon rahaa, koska eläimet myös tuottavat eläintarhalle esillä ollessaan. Voisiko nämä rahat kohdistaa suojelualueisiin ja eläinten sopeuttamiseksi luontoon? Jos toimintaa selitetään lajien suojelulla, yleisöltä suljetut turvakodit olisivat suojellun eläimen kannalta parempi vaihtoehto. Kukaan ei varmasti halua jättiläispandoille mitään pahaa. Kaikki toivovat lajin säilyvän. Tapa toimia asian eteen vain kertoo siitä, että katsomme asiaa eri näkökulmasta kuin pandat.
