Tutkija odottaa ruokavallankumousta

Vuonna 2010 ekologisen taloustieteen dosentti, ruokatutkija Markus Vinnari visioi väitöskirjassaan, että suurin osa kansasta on kasvissyöjiä vuonna 2050. Viime vuosina kasvistuotteiden myynti on kasvanut monilla kymmenillä prosenteilla, mutta tuleeko vuosi 2050 kuitenkin liian pian? Vegaia tapasi Vinnarin ja kysyi, mitä tutkija ajattelee nyt tulevaisuuden ruokavalinnoista.

​"Kyllä tässä isoja asioita on tapahtumassa lähivuosina. Se, että milloin esimerkiksi puolet kansasta on kasvissyöjiä, on mielenkiintoinen kysymys. Näyttää entistäkin todennäköisemmältä, että kasvissyöjien määrä on kasvamassa runsaasti."

Viime vuonna lihaa tuotettiin 404 miljoonaa kiloa. Se oli vajaat kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Eniten oli noussut siipikarjanlihan tuotanto.

Kuitenkin yhä useampi lihansyöjä valitsee välillä kasvisruoan lihan sijaan. Kasvisruokaa on tarjolla entistä enemmän ja entistä laadukkaampana. Massaväestön ruokavalio muuttuu silti hitaasti.

"Jos suomalaiselta kysyy, ovatko eläinoikeuskysymykset tärkeitä, niin valtaosa vastaa, että se on minulle tärkeä asia. Mutta kun he menevät ruokakauppaan tekemään niitä valintoja, he ovat viitsimättömiä ja kiireisiä. Suurin osa ihmisistä toimii niin kuin iso massa toimii. Tietoisten päätösten tekeminen on vaativa prosessi, ja helpointa on tehdä niin kuin muutkin tekevät."

Ympäristö pakottaa muutokseen

Eläinoikeudet ovat yksi syy siirtyä kasvissyöjäksi. Yhä merkittävämpi syy on kuitenkin ilmastonmuutos ja kasvava väestömäärä. Lihantuotanto, etenkin naudanlihan, vaatii kymmeniä kertoja enemmän maata ja vettä kuin viljojen ja kasvisten tuotanto. Nykyisen ilmastokriisin aikana moinen maa-alan tuhlaus tuntuu typerältä.

Vinnaria tilanne huolestuttaa.

"En pysty kuvittelemaan maailmaa, jossa ympäristöasiat jossain määrin huomioitaisiin, mutta syötäisiin tässä määrin eläintuotteita. Se vain ei yhtälönä toimi. Meidän pitää saada sitä maanviljelykseen käytettävää pinta-alaa radikaalisti alhaisemmaksi. Sekä laidunmaata että viljelymaata pienemmäksi, koska biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on häviämässä meidän alta valtavalla vauhdilla."

Jos kuvitellaan, että karjataloutta olisi pienissä määrin vain siellä, missä ei pysty viljelemään muuta kuin nurmea, niin voisiko kasvisruoalla ravita koko muun maailman väestön?

Vinnari ei epäile hetkeäkään, etteikö voisi, ja kuvaa nykyisiä tuotantoeläimiä käänteisiksi proteiinitehtaiksi. Eli se, mitä eläimelle syötetään, tuottaa vähemmän proteiinia.

Sitten hän huomauttaa, että nykyisin ruokaa tuotetaan ja syödään ylipäätään liikaa.

Laboratoriosta lautaselle

Vinnari ei ole huolensa kanssa yksin. Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 11. huhtikuuta käydyssä keskustelussa tutkijat pohtivat muun muassa sitä, kuka tulevaisuudessa saa syödäkseen. Tutkijat toteavat, että nykyinen ruoantuotanto ei ole kovin tehokasta eikä kestävää. Kalakannat ovat arviolta 90 prosenttisesti ylikalastettuja, ja ruoan ylituotannosta huolimatta yli 800 miljoonaa ihmistä elää nälässä.

Luonnonvarojen ylikulutus on iso, globaali ongelma. Suomalainenkin kuluttaa yli kolmen maapallon verran. Löytyisikö ratkaisu teknologiasta?

Vinnari uskoo vahvasti, että tulevaisuus on parempi niin eläimille kuin ympäristöllekin. Keskeinen tekijä muutoksessa tulee olemaan nimenomaan teknologinen kehitys.

"Siinä vaiheessa, kun voit tilata robottiauton viemään sinut paikasta A paikkaan B, voit tilata sinulle henkilökohtaisesti suunnitellun ruoka-annoksen koska tahansa kotiovellesi ja vietät ainakin osan ajastasi virtuaalimaailmoissa, niin minkä takia me söisimme kuolleita eläimiä? Miten nämä kaksi maailmaa kohtaavat?"

Niin. Pohditaanpa, mikä olisi tulevaisuuden ruokaa. Vinnari ei ainakaan heti tyrmää keinolihaa tai geenimanipuloitua ruokaa. Lähinnä termeihin liittyvät ennakkoluulot ärsyttävät tutkijaa.

"Geenimanipulaatio varmaan kuulostaa monen korvaan tosi huonolta, kun ei tiedetä, mitä ne geenit ovat ja siitä manipulaatiosta tiedetään vielä vähemmän. Itse olen bio- ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri, ja en pysty näkemään, mikä siinä on niin hirveän pahaa. Se taas, että yhdysvaltalaiset firmat omistavat patentteja ja myyvät vain tietyn määrän jyviä, joita ei pysty uudelleen viljelemään, on minusta ongelma. Mutta se liittyy enemmän yhdysvaltalaiseen lainsäädäntöön kuin itse geenimanipulaatioon."

Keinoliha olisi ratkaisu etenkin niille, jotka kaipaavat lihan makua ja rakennetta. Vinnari huomauttaa, että kasvissyöjiä on monesta eri lähtökohdasta. Osa on jo alun alkaen tuntenut lihan maun suussaan pahana. Vinnari ei kuulu heihin vaan myöntää, että ”hyvä pihvi on hyvä pihvi”. Hän on vegaani järkisyistä.

Lisäksi keinoliha voisi olla ratkaisu kasvavaan ongelmaan antibioottien käytössä, etenkin Amerikassa, jossa antibioottilainsäädäntö ei ole yhtä tiukka kuin Suomessa.

"Tämä on ensimmäinen vuosi, kun antibiootteja syötetään enemmän eläimille kuin ihmisille. On iso ongelma, että antibioottiresistenssit bakteerikannat ovat nyt kasvussa. Keinolihassa ei olisi antibioottijäämiä, siksi sitä kutsutaan myös ”puhtaaksi lihaksi”.

Toisaalta teknologian kehitys voi myös mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa tauteja ja muita tuholaisia niin kasveissa kuin eläimissäkin torjutaan aivan eri menetelmillä kuin tänä päivänä.

Monenlaista kasvituotantoa ja kasvissyöntiä

Tulevaisuudessa ihmiset saattavat syödä enemmän laboratoriossa kuin pelloilla tuotettua ruokaa.

Torstaina 30.3.2017 Yle Uutiset kertoi suomalaistutkija Lauri Reuterin voittaneen Global Solution kilpailun ja pääsevän Piilaaksoon intensiivikurssille. Reuterin visioi bioreaktorifarmia, jossa tuotettaisiin monenlaista ruokaa, myös kasvisoluista.

Tiedekulman keskustelussa tutkija ja maanviljelijä Tuomas Mattila puolestaan arvioi, että jos ilmastonmuutos riistäytyy käsistä ja Välimeren alueet muuttuvat viljelykelvottomiksi, meillä Suomessakin voi viiden miljoonaan sijasta olla 20 miljoonaa ruokittavaa. Mattilan mukaan tämä iso joukko ihmisiä saataisiin ruokittua siirtymällä nykyisestä maatalousjärjestelmästä työvoimaintensiiviseen vihannestenviljelyyn.

Mikä Vinnarin mielestä kuulostaa tulevaisuuden ruoalta?

"Kasvikset. Niistä varmaan osa tulee olemaan vertikaalipuutarhoissa kasvatettuja. Se tarkoittaa isoja rakennuksia, joissa on monissa kerroksissa kasvamassa erilaisia vihanneksia. Se on nopeaa ja siitä saadaan monta satoa vuodessa. Idyllisesti maaseudulla kasvaneet kasvikset säilyvät siinä rinnalla. Lisäksi vielä tuoteinnovaatiot kuten lupiini-, hamppu-, seitan- ja soijatuotteet sekä pitkälle jalostetut teknologiset tuotteet, kuten keinolihat, pihvit ja muut vastaavat."

Jo nyt on kauppoihin tullut erilaisia proteiiniyhdistelmätuotteita. Nyhtökaurasta sen voi sanoa Suomessa alkaneen, ja vastaavia sekoitteita Vinnari odottaa näkevänsä myös lisää.

Kasvissyöjäkin voi syödä huonosti

Vegaaniruokavalio on useimmiten ympäristöystävällisempää ja terveellisempää kuin liharuokavalio, mutta ei aina. Se riippuu siitä, miten sen koostaa, käyttääkö esimerkiksi paljon säilykkeitä. Vinnari muistuttaa, että mikään ei ole mustavalkoista eikä mikään ruokavalio ole absoluuttisesti paras.

Blogissaan Vinnari myöntää, että esimerkiksi pieni määrä järvikalaa ruokavaliossa ei vielä romahduta maapallon kantokykyä ja voi olla perusteltavissa terveysargumenteilla, toki samalla tiedostaen, että samoja ravinteita on myös kasvikunnan tuotteissa.

"Eläinperäisten tuotteiden vähentäminen ruokavaliossa olisi merkittävä parannus nykytilaan, niin eläinoikeus-, ympäristö- kuin terveysnäkökulmastakin", Vinnari sanoo keskustelun lopuksi.