Jees jees ja vähän nou

Kasvisravintola Yes Yes Yes avasi ovensa Helsingin Punavuoressa 14. marraskuuta. Vegaian toimittaja pyörähti paikan päällä isoin odotuksin, avoimin mielin ja liipasinherkän punakynän kera.

Alkuun ylistys ja hallelujah uudelle kasvisravintolalle, joka ei muistuta kliinistä kouluruokalaa, ja joka on auki pitkälle iltaan. Silti uusi Yes Yes Yes -ravintola jättää toivomisen varaa. Hawaii-perheen (ravintolat Sandro, The Cock ja Holiday) uuden jäsenen avausviikolla paikan varauskalenterissa on täyttä. Yhytämme pöytävärauksen kahdeksi tunniksi suomalaisen illallisajan tuolla puolen. Täpötäysi Yes Yes Yes näyttää enemmän trendikkäältä baarilta kuin illallisravintolalta. Seinällä killuva suuri sydän toivottaa tervetulleeksi entisen Mäkkärin tiloihin.

Tunnelma on kansainvälinen ja meitä tervehditään englanniksi. Käännän asiani toiselle kielelle, ja saamme kehotuksen siirtyä baaritiskille odottamaan pöytää. Myöhemmin sama tarjoilija palaa ohjaamaan meidät pöytäämme sujuvasti suomeksi. Emme ehtineet saada palvelua, joten päätämme tilata viinit vasta pöydässä. Meidät istutetaan kolmen, tiiviisti kulkureitille asetellun pöydän keskipaikoille, joista jää puuttumaan yksityisyys sekä kenties yliarvostettu ruokarauha. Tarjoilijat joutuvat änkeämään pöytien väleihin ja asiakkaat niiden ohitse. Kahden tunnin aikana meitä palvelee neljä eri tarjoilijaa. Tilausten otto ja ruokien toimitus kestää sen verran kauan, että ehdimme pöytävarauksen aikana syödä alku- ja pääruoat. Menu on herkullinen, kekseliäs ja uniikki. Olin fiilistellyt sitä jo etukäteen, ja näytti siltä että ruoat on pidetty kohtuuhinnoissa. Lista on jaoteltu hintansa puolesta pienempiin ja isompiin annoksiin, joskin myöhemmin käy ilmi, ettei jaottelulla ole mitään tekemistä annoskoon kanssa. Noin puolet annoksista on vegaanisia, ja jäljelle jäävästä puolikkaasta puolet saa halutessaan vegaanisina.

Vaikka konsepti ei kumarra yhtä etnistä keittiötä, inspiraatiota on haettu ympäri maailman. Listalta ei löydy härkistä tai nyhtistä, mutta aitoja ja luovia kasvismakuyhdistelmiä sitäkin enemmän. Tilaamme seuralaiseni kanssa alkuruoaksi tandoorileipää avokado-pistaasi-vegeparmesaani-thaibasilika-minttudipillä sekä okratikkuja maapähkinä-fenkoliaiolilla.

Talon omassa tandooriuunissa paistettu leipä ja erilainen avokadodippi lunastavat lupauksensa. Maut on yhdistelty upeasti eikä mitään ole pilattu överisuolaamisella. Haarukoin yli jääneen avokadodipin sellaisenaan. Okratikut ovat niin ikään herkullinen ja piristävä uusi tuttavuus. Pääruokia odotamme lähemmäs tunnin. Tänä aikana viereinen seurueemme siirtyy syömään baaritiskille, jossa lienee paremmin tilaa. Jaamme palmunsydän-pinaatti-parsa-vegeparmesaani-miso-tryffeli-purjosalaatin sekä rigatonipastan, jossa on kurpitsaa, vegericottaa, pistaasipestoa ja kirsikkatomaatteja. Pääruokien saapuessa naurahdan epäuskoisesti. Pastalautasella on tasan kuusi isoa makaronia, neljä paistettua kirsikkatomaattia, peston näköinen tilkka sekä yksi kurpitsan siivu. Tämä on tilauksemme kallein annos ja samalla aivan naurettavan pieni. Tässä kohtaa olen niin nälkäinen, että unohdan ottaa annoksesta kuvan. Annos on maukas, mutta melko perinteinen italialainen pasta. Italialaisen pastan ystävänä olisin mieluusti syönyt sitä edes kolmen makaronin verran lisää. Ymmärrän pikkuriikkisen annoskoon silloin, kun kyse on harvinaisista ja hartaudella valmistetuista tryffeleistä. Salaatti puolestaan on rohkea makuelämys, jota kuitenkin varjostaa ylenmääräinen suolan käyttö. Annos on inkiväärin ja valkosipulin ystävän taivas. Annoskuvauksessa näistä ei mainita mitään, joten kyseisiä ainesosia kaihtavalle salaatti olisi suututtava pettymys. Kastike onkin tämän salaatin juttu hieman erikoisemman palmun lisäksi. Luulen palmua kaaliksi, joten erikoisuus ei ulotu makuun. Valitettavasti suolaisuus alkaa nopeasti tökkiä, eikä muutoin raikas yllättäjä pääse täysin oikeuksiinsa. Salaatin vegeparmesaani on niin aidon makuista, että tarkistan asian tarjoilijalta. Olimme tilanneet salaatista vegaanisen version, ja epäilen tilauksen muuttuneen matkalla keittiöön. Tarjoilija kertoo, että annoksessa on käytetty kaurapohjaista juustonkorviketta, joka kuulemma muistuttaa erehdyttävän paljon juustoa. Liian hyvää ollakseen totta?

Ravintolan tyylissä on selkeästi haettu mallia ulkomailta ja lopputulos on trendikkään kaoottinen. Anonyymi ilmapiiri kallistuu persoonattomuuden puolelle, ja palveluun toivoisin lisää lämpöä, sekä mahdollisuuden lisätä itse suolaa.

Kokemus on yhtä aikaa hätäinen ja hidas, mutta erinomaisen maukas. Söisin mieluusti koko listan läpi – nurkkapöydässä. Vaikka illalliskokemus ei ole mullistava ja siinä on ärsyttäviä piirteitä, pelkkä ravintolan olemassaolo on jälleen yksi, hyvänmakuinen edistysaskel. Listalta: Lady fingers - okra, peanut and fennel aioli (V) 9 € Avocado, pistachio, parmesan, thai basil and mint (V <3) 10 € Heart of palm, spinach, broccoli, parmesan, miso, truffle, and leek ( V<3) 12 € Rigatoni, kuri squash, ricotta, pistachio pesto and burnt tomato (V<3) 14 €

Pöytävaraukset: https://www.yesyesyes.fi

Osoite: Iso Roobertinekatu 1

Aukioloajat: ma–to 16–24, pe 16–02, la 12–02


Vegaian TOIMITUS

Vegaiaa julkaisee Vegaaniliitto ry.

Lehti on perustettu vuonna 1994 ja se siirtyi verkkoon vuonna 2015. Vuoden 2018 alusta alkaen lehden toimitus on tauolla.

 

Jos olet kiinnistunut Vegaian toimitustyöstä vapaaehtoistyönä, ota yhteyttä Vegaaniliittoon!

Vegaian vanhempia juttuja löytyy Vegaaniliiton sivulta ja painettuja numeroita voi tilata Vegaanipuodista.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.